Digitalisaatiolla vaikuttavampaa terveydenhuoltoa

Tulevaisuudessa terveydenhuollossa pitää ratkaista isoja haasteita: väestö ikääntyy ja hoidontarve kasvaa, uudet hoitomuodot ovat entistä kalliimpia ja tekijöitä ei enää riitä. Digitalisaation ja siihen liittyvän toimintatapojen uudistamisen avulla voimme ratkaista näistä ainakin osan. Lisäksi kehittämällä päätöksentekoa tukevan tiedon keräämistä ja hyödyntämistä pystymme seuraamaan hoitojen vaikuttavuutta ja valitsemaan niistä parhaimmat.

Vaikuttavassa hoidossa tuotetaan potilaalle terveyshyötyä esimerkiksi parantamalla potilaan sairaus, helpottamalla oireita sekä parantamalla pärjäämistä ja elämänlaatua. Mitä pienemmillä kustannuksilla saadaan tuotettua terveyshyötyä potilaille, sitä kustannusvaikuttavammasta toiminnasta on kyse. Terveys ei kuitenkaan ala sairaalasta. Kaikkein kustannusvaikuttavimmat toimenpiteet ovat usein terveyttä edistäviä toimia, joita tehdään paljon ennen kuin potilas joutuu hoidettavaksi sairaalaan. Tällaisiin kuuluvat esimerkiksi rokotukset ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvän tiedon levittäminen.

Tampereen yliopistollisen sairaalan päivitetyn strategian mukaan Tays on potilaiden valitsema, henkilökunnan arvostama, vaikuttavin ja digitaalisin yliopistosairaalaverkosto. Ei ole sattumaa, että haluamme olla sekä vaikuttavin että digitaalisin. Vaikuttavuutta ei voi kovin pitkälle edistää, ellei toimintatapoja ole riittävästi digitalisoitu. Digitalisaation ja siihen liittyvän tiedolla johtamisen rooli toiminnan vaikuttavuuden edistämisessä näkyy ainakin kahdella tavalla.

Vaikuttavuuteen liittyvän tiedon keruu ja analysointi

Vaikuttavuutta on vaikea edistää ilman tietoa toiminnan nykytilasta. Tieto pitää perustua dataan, ei arvauksiin tai mutu-tietoon. Sairaaloissa, joissa on kymmeniä yksiköitä ja satojatuhansia potilaskäyntejä, tärkeiden tietojen keruu on hoidettava mahdollisimman automatisoidusti tai siinä epäonnistutaan. Tutkimuksiin ja hoitoihin liittyvät kliiniset tiedot ja kustannukset sekä potilaiden asiakaskokemus- ja toimintakykykyselyiden vastaukset tulisi kaikki saada kerättyä ja analysoitua mahdollisimman vähäisellä ihmistyöllä.

Kaikki olennaiset tiedot on saatava alusta asti sähköiseen muotoon ja koostettua automaattisesti toiminnan vaikuttavuudesta kertoviksi päätöksentekoa tukeviksi raporteiksi. Digitaalisen tiedon jalostusprosessin tarve korostuu edelleen, kun vaikuttavuutta tarkastellaan yhden sairaalan sijaan koko hyvinvointialueen tasolla. Tällöin nivotaan yhteen sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden tiedot. Myös tällaista kokonaisuutta on lähdetty Pirkanmaalla edistämään tänä vuonna.

Vaikuttavuuden kannalta olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

• Miten sairauksia voidaan ennaltaehkäistä?
• Mikä hoito on vaikuttavin suhteessa tarkasteltavaan diagnoosiin?
• Mitä tutkimuksia ja hoitoja voidaan karsia turhina tai tehottomina?
• Mitä sairauksia kannattaa hoitaa ennemmin kuin toisia?
• Kuinka paljon hoito tuo apua potilaalle?
  

Näihin kysymyksiin pyritään saamaan vastauksia yllä kuvatuilla tiedolla johtamisen menetelmillä, mutta myös tutkimustyöllä. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnissä laaja tutkimushanke "Oikea hoito oikealle potilaalle oikeaan aikaan", jonka avulla lisätään ymmärrystä eri hoitojen vaikuttavuudesta.

Toiminnan kehittäminen vaikuttavammaksi

Tiedolla johtamisen ja tutkimuksen avulla saatujen vastausten jälkeen seuraa toiminnan kehittäminen vaikuttavammaksi. Ensimmäiseksi edistetään osa-alueita, joissa voidaan nostaa hoidon vaikuttavuutta mahdollisimman suuren potilasmäärän osalta mahdollisimman vähäisin (tai jopa pienenevin) kustannuksin. Potilaiden pärjäämistä edistettäessä on myös tärkeää muistaa henkilökunnan pärjääminen ja riittävä tuki muutosten yhteydessä. Usein halutaan edistää myös ennaltaehkäisyä ja toiminnan ennakointia. Mitä aiemmin hoitoa tarvitsevat henkilöt voidaan tunnistaa, sitä parempia hoitotuloksia yleensä saadaan.

Olipa kyse toiminnan kustannusvaikuttavuuden lisäämisestä, henkilökunnan pärjäämisen tukemisesta tai toiminnan ennakoinnista, kaikissa digitalisaatio nousee suureen rooliin.

Olipa kyse toiminnan kustannusvaikuttavuuden lisäämisestä, henkilökunnan pärjäämisen tukemisesta tai toiminnan ennakoinnista, kaikissa digitalisaatio nousee suureen rooliin. Esimerkiksi verkkopoliklinikat ja etävastaanotot mahdollistavat suurempien potilasmäärien palvelemisen ja oikea-aikaisen hoidon sekä potilaiden paremman osallistuttamisen omaan hoitoonsa. Myös itsepalveluna toteutetut ajanvaraukset ja -siirrot digitaalisen alustan kuten OmaTaysin avulla voivat samanaikaisesti parantaa asiakaskokemusta, vapauttaa henkilökunnan aikaa muihin tehtäviin ja alentaa kustannuksia.

Seuraavalle tasolle päästään siirrettäessä hoidon tarpeen seuranta vastaanottokäynniltä kotiin. Taysissa ollaankin kehittämässä diabetespotilaiden omaseurannassa kertyvän datan hyödyntämistä eniten avun tarpeessa olevien tunnistamiseksi ajoissa, jotta myös hoito saataisiin toteutettua oikea-aikaisesti. Vastaavaa seurantaa on tehty jo muutaman vuoden ajan sydämen rytmihäiriöpotilailla. Kuten todettua, terveys ei ala sairaalasta ja digitalisaation avulla ei hoidon seurannankaan tarvitse tapahtua siellä.

Kirjoittaja Emil Ackerman on Taysin tietoarkkitehti, joka vastaa tiedolla johtamisen kehittämisestä ja tietopalvelusta. Hän on innostunut luomaan uutta ja parantamaan vanhaa. 

Blogiteksti julkaistu alun perin Tarinoita Taysista sivustolla 11.3.2021

Tietojohtamisen Verkosto ry järjestää 8.4.2021 maksuttoman webinaarin teemasta Tietojohtaminen ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Liity verkostomme jäseneksi täältä.